Arkkitehdit ovat taitavia ratkaisemaan monimutkaisia rakennetun ympäristön ongelmia luovilla, osallistavilla ja innovatiivisilla tavoilla, minkä vuoksi heillä on hyvät mahdollisuudet auttaa vastaamaan joihinkin nykymaailman suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutoshätätilaan ja covid-19-pandemian jälkimainingeihin. He eivät kuitenkaan yleensä pidä itseään tutkijoina ja jäävät usein tutkimuksesta, tutkimusrahoituksesta ja innovoinnista käytävien keskustelujen ulkopuolelle. (Samuel, 2018). Lisäksi arkkitehdeillä on viestintähaaste, ja heidän on selitettävä työnsä arvo päättäjille – erityisesti niille, jotka rahoittavat sitä, mutta myös suurelle yleisölle. Siksi painopiste on löytää todisteita ja tosiasioita arvoa luoma arkkitehtoninen suunnittelu ja suunnittelu, joka täydentäisi vakuuttava visuaalinen ja tarinankerronta, että arkkitehdit ovat hyviä jo. Arvoa luodaan yhdessä, mikä vaatii paljon pohdintaa ja monenlaista osaamista. On löydettävä ratkaisuja, jotka luovat arvoa monella tasolla, sekä niille, jotka käyttävät rakennuksia ja rakennettua ympäristöä päivittäin, että koko yhteiskunnalle.
Tämän raportin tavoitteena on tukea arkkitehtonisen käytännön tutkimuksen kehittämistä kaikkialla Euroopassa. Tarkoittaa sopivien työkalujen löytämistä erilaisten arvonluonnin muotojen dokumentointiin ja arviointiin. Näin arkkitehdit voivat osoittaa työnsä arvon, monipuolistaa palvelujaan ja parantaa häiriönsietokykyään riippumatta käytännön koosta tai toimialasta, jolla he työskentelevät.
Mietintö jakautuu neljään osaan.
- Ensimmäisessä osassa – tässä johdanto-osassa – esitetään kertomuksen tausta ja menetelmät.
- Toinen osa on kontekstuaalinen katsaus käytännön tutkimukseen, joka perustuu eri puolilta Eurooppaa tulevien asiantuntijoiden haastatteluihin sekä akateemiseen ja harmaaseen (teollisuuden) kirjallisuushakuun. Kolmannessa osassa keskitytään palautteen vaikutukseen suunnitteluprosessiin ja itse hankkeeseen käytön jälkeisen arvioinnin kautta sekä siihen, miten palautteen avulla voidaan osoittaa suunnittelun arvo.
- Kolmannessa osassa on myös kahdeksan innostavaa tapaustutkimusta eri puolilta Eurooppaa. Niissä korostetaan palautteen merkitystä käytännön tietämyksen kehittämisessä sekä arkkitehtipalvelujen arvon osoittamisessa ja siitä viestimisessä. Tapaustutkimukset osoittavat myös, että käytön jälkeisessä arvioinnissa voi olla kyse yhtä paljon aineettomista sosiaalisista tai kulttuurisista vaikutuksista kuin rakennussuunnittelun teknisistä tai ympäristönäkökohdista. sen ei tarvitse olla monimutkaista tai kallista, ja se voidaan toteuttaa sekä suurissa että pienissä käytännöissä. Lisäksi käytön jälkeinen arviointi on todella tärkeä perusta ennen käyttöä toteutettavalle suunnittelulle, joka perustuu tietoon siitä, mikä toimii.
- Neljäs osa sisältää tiivistelmän arkkitehdeille, poliittisille päättäjille, asiakkaille, yliopistoille ja tiedeyhteisölle osoitetuista suosituksista.
Tekijät: ACE
Vastuuvapauslauseke: Euroopan komission tuki tämän julkaisun tuottamiselle ei merkitse sisällön hyväksymistä, joka heijastaa ainoastaan tekijöiden näkemyksiä, eikä komissiota voida pitää vastuullisena julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.
